loader image

2021

 

Renja Leino Barefoot Path

Renja Leino

Renja Leino är konstnär, lektor vid Åbo konstakademi samt leder konstnärresidensen AARK tillsammans med sin man Benkku Andersson. AARK finns vid Retais fd. färjhuset. www.aark.fi

Leino arbetar mest med video, fotografi, installation och förnärvarande även målar. Elementärä frågor i hennes konstnärliga arbete är naturens och människans relation. Oron om Östersjöns och Skärgårdshavets läge är konstant.

Hon bor på Korpo sedan 1990.

Lånad Grönska

2012 – 2021

Lånad Grönska är en spegelinstallation vid skogen. Naturen ändrar sig konstant, ljuset, regnet och tiden på dygnet syns omedelbart i det visuella. Innehållsmässigt handlar installationen om livets existentiella frågor. Dessutom har människan all orsak att se sig själv i spegeln. Hur handlar vi vår natur, våra skogar?

Renja Leino on taiteilija, taiteilijaresidenssi AARK johtaja sekä taiteen opettaja Turun taideakatemiassa. Leino perusti 2015 Archipelago Art Residency in Korpo yhdessä miehensä Benkku Anderssonin kanssa Retaisin lauttarannan entiseen lautturitaloon. www.aark.fi

Leino työskentelee pääasiassa videon, valokuvan sekä installaatioden parissa, parhaillaan myös maalauksia. Ihmisen ja luonnon suhde sekä Itämeren ja Saaristomeren tila ovat keskeisiä aiheita. Hän asuu

Korppoossa vuodesta 1990.

Greenery On Loan

2012 – 2021

Greenery On Loan on peili-installaatio metsäalueella koostuen käsinleikatuista peileistä puiden kannoissa. Luonto on erilainen joka hetki. Installaatio elää vuorokaudenajan, valon ja sateen vaikutuksesta. Teos käsittelee perimmäisiä kysymyksiä olemassaolosta. Oikeastaan ihmisen on syytäkin katsoa peiliin: teoksen taustalla kulkee huoli luonnon tilasta. Miten me käsittelemme luontoa ja metsiämme.

Renja Leino is a visual artist, AARK residency director and lecturer in Fine Arts at Turku Arts Academy. She is working with multidisciplinary mediums, mainly photography, video and installation, lately also painting. Leino focus on the contemporary phenomenon as the state of our Archipelago Sea and existential questions on the complex relationship between The Wild and the Human.

Leino is living on Korpo island since 1990.

Greenery on loan

2012 – 2021

Greenery on Loan is a mirror installation in the forest on tree stums. Perhaps noticing about the fragile nature and on various levels about existential questions. The installation is different every moment depending on the time of the day and weather, when raining its specially
shiny, as life can be.

There is a reason for everyone to see herself/himself in the mirror. How is our nature been taking care of?

Renja Leino Barefoot Path 2021 Greenery On Loan
Renja Leino Barefoot Path 2021 Greenery On Loan
Renja Leino Barefoot Path 2021 Greenery On Loan
Renja Leino Barefoot Path 2021 Greenery On Loan
Renja Leino Barefoot Path 2021 Greenery On Loan
Sandra Nyberg Barefoot Path 2021

Sandra Nyberg

andra Nyberg arbetar ofta med plats-specifika installationer i naturen på olika håll i världen. Verken är integrerade med sin omgivning och samtidigt undersöker dess lokala, kulturella, politiska, sociologiska och / eller historiska sammanhang.

Utile Inutilia (De Nyttiga Onödiga)

(2021 – ongoing process)
In collaboration with Robin Reuter 

Syftet med verket Utile Inutilia (The Useful Useless) är att upplysa om arvsväxters betydelse, både i historiska och moderna sammanhang.

En dag glömdes viktiga, lokala växter bort, och ses i dagens läge som oanvändbara eller, i bästa fall, som dekorativt ogräs. Som en symbol för människans behov att kontrollera sin omgivning har systematiska rader av arvsväxter planterats mitt på en åker av gammal jordbruksmark. De utvalda växterna kan alla ätas, och hittas fritt växande på våra gårdar och andra icke-odlade områden. Målet med projektet är att skapa medvetenhet kring användbarheten av alla bekanta växter som redan omringar oss. Inhemska arter är också viktiga för den biologiska mångfalden, och förser många lokala bin och insekter med näring.

Verket är en pågående process.

Den lokala restaurangen Backpocket, som ligger endast 300 m från platsen, kommer senare att utveckla maträtter med växterna. 

Sandra Nyberg työskentelee usein paikkasidonnaisilla installaatioilla ympäri maailmaa. Häntä kiinnostaa erityisesti paikkasidonnaisuus ja julkiset interventiot, sellaisten teosten luominen, jotka integroituvat ympäristöönsä ja pohtivat sen paikallista kulttuurista, poliittista, sosiologista ja/tai historiallista kontekstia.

Utile Inutilia (De Nyttiga Onödiga)

(2021 – ongoing process)
In collaboration with Robin Reuter 

Utile Inutilia-teoksen (The Useful Useless) tarkoitus on valaista ihmisiä perinnekasvien merkityksestä, sekä historiallisissa että moderneissa merkeissä.

Jossain vaiheessa tärkeät, paikalliset kasvit unohtuivat, ja ovat nykypäivänä leimattu hyödyttömiksi tai, parhaimmassa tapauksessa, koristerikkaruohoksi. Tähän, keskelle vanhaa maatalousmaata, on viljelty perinnekasveja systemaattisiin riveihin, symbolisoiden ihmisen tarvetta kontrolloida ympäristöään. Valitut kasvit ovat syötäviä, ja löytyvät vapaasti kasvaen pihoissamme ja muilla villialueilla. Projektin päämääränä on luoda tietoisuutta kaikkien tuttujen, jo ympärillämme kasvavien kasvien hyödyistä. Kotimaiset ja paikalliset lajit ovat tärkeitä biodiversiteetille, ja tarjoavat ravintoa monille mehiläisille ja muille hyönteisille.

Teos on jatkuva prosessi.

Paikallinen ravintola Backpocket, joka sijaitsee vaan 300 metrin päässä paikalta, käyttävät myöhemmin kasveja luodessaan uusia ruokalajeja.

 

Sandra Nyberg often works with site-specific installations around the world. She is specifically interested in the idea of site-specific and public intervention; creating works that are integrated with their surroundings while exploring local cultural, political, sociological and/or historical contexts.

Utile Inutilia (De Nyttiga Onödiga)

(2021 – ongoing process)
In collaboration with Robin Reuter 

Utile Inutilia (The Useful Useless) aims to shed light on the importance of heritage plants both historically and in a contemporary aspect.

Once important local plants have been forgotten and are nowadays merely considered as useless or, at most, decorative weeds. As a symbol of the human need to control its environment – systematic rows of heritage species are sown in the middle of a meadow previously used as farmland. The plants selected are all edible and can be found growing wild in our yards and other unfarmed areas.

The objective of the project is to make people more aware of the usefulness of the familiar plants that already surround them. Native species are also important for our biodiversity and provide important nutrition for many local bees and insects.

The work is an ongoing process.

Local restaurant Backpocket, just 300m from the site, will later develop dishes using the plants.

Sandra Nyberg Utile Inutilia Barefoot Path 2021
Sandra Nyberg Utile Inutilia Barefoot Path 2021
Sandra Nyberg Utile Inutilia Barefoot Path 2021
Sandra Nyberg Utile Inutilia Barefoot Path 2021
Sandra Nyberg Utile Inutilia Barefoot Path 2021
Pia Rousku Barefoot Path 2021

Pia Rousku

 

När jag betraktar min omgivning börjar mina tankar arbeta och bilder och former tar form inuti mig själv.

Små tankar

2021

Små tankar tar dig med från en samlad plats till tanke påminnelser utefter stigen. Närvaro i naturen och allt det den bjuder på; ljud, färger, former och känslor i all sin självklara enkelhet. Påminner oss människor om betydelsen av samverkan med naturen.

 

Kun tarkkailen ympäristöäni, ajatukseni alkavat pyöriä ja kuvat ja muodot muodostuvat sisälläni.

Small Thoughts

2021

Pienet ajatukset tuovat sinut yhteiseltä paikalta polulle, ja muistuttavat sinua luonnon läsnäolosta ja antimista; äänet, värit, muodot ja tunteet, kaikki vain ovat, yhdessä, yksinkertaisuudessaan. Muistuttaen meitä luonnon kanssa yhteydessä elämisen tärkeydestä.

 

When I observe my surroundings, my thoughts start to work and the pictures and forms take shape inside myself.

Small Thoughts

2021

Small Thoughts takes you from one collected place to thought reminders along the path. Presence in nature and all it provides us with; sounds, colours, forms and feelings in in all their obvious simplicity. Reminds us humans of the importance of interacting with nature.

Pia Rousku Barefoot Path 2021 Small Thoughts
Pia Rousku Barefoot Path 2021 Small Thoughts
Pia Rousku Barefoot Path 2021 Small Thoughts
Pia Rousku Barefoot Path 2021 Small Thoughts
Pia Rousku Barefoot Path 2021 Small Thoughts
Arja Maarit Puhakka Barefoot Path 2021

Arja Maarit Puhakka

Jag har varit professionell konstnär sedan 1998 och har hållit flera separatutställningar och deltagit i inhemska och utländska grupputställningar under hela min karriär. Jag är skulptör genom utbildning, men mitt konstverk kan huvudsakligen beskrivas som experimentellt och idédrivet arbete, där idén leder till skapandet och därmed också bestämmer vilka material och metoder som används. Vid sidan av traditionella metoder har ritning och målning alltid varit involverade, samt installationer bestående av olika enheter. Allt mitt arbete handlar om att ta över utrymmet, hur den konstnärliga helhet består av de material och tekniker som används och de förutsättningar som ställs av utrymmet.

Vad gäller konstens innehåll lever jag i ögonblicket. Det som sönderfaller i mitt eget liv och i världen omkring mig, tvingas ut och reflekteras i verken.

Jag har varit med i Barfotastig-evenemanget sedan från början. Sommarens utställning kan ses som renoverad version av mitt verk Bok träd, som var med i det första evenemanget år 2012.

Den Skrivna Skogen: Skogens gåva till oss, tryckt ord

2012-2021

Den Skrivna Skogen är en fortsättning på verket Bok träd under 2012-utställningen. I Bok trädet byggde jag två höga träd från gamla böcker för att sträva skogens höjder. I Den Skrivna Skogen finns det flera bok träd och de bildar en liten skog. Utgångspunkten för arbetet är densamma som tidigare, överföring av kultur, kunskap och erfarenhet från en generation till en annan i tryckt form: arbetet tackar skogen för materialet och eftersom verket inte är långvarigt och om det lämnas på plats, skulle materialet returnera också tillbaka till skogen för återanvändning. Nu när vi alltmer går från tryckt text till digital format kan jag inte låta bli att tänka på detta verk som en försvinnande dokumentär från det förflutna. Som sådan är idén om bok träd också lämpligt för miljökonst,  det påminner oss om ett hot mot naturen; människan tappar kontakten med naturen när man glömmer den gamla kunskapen om harmonisk samexistens med naturen.

Olen toiminut ammattitaiteilijana vuodesta 1998 ja pitänyt useita yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin ryhmänäyttelyihin koko toimintani ajan. Koulutukseltani olen kuvanveistäjä, mutta taiteentekemistäni voisi kuvailla lähinnä kokeilevaksi ja ideoiden viemäksi työskentelyksi, missä ajatus johtaa tekemistä ja määrittää siten myös käytetyt materiaalit ja menetelmät. Perinteisten kuvanveiston menetelmien rinnalla on koko ajan ollut mukana piirtäminen ja maalaaminen sekä erilaisten kokonaisuuksien muodostamat installaatiot. Kaikessa työskentelyssäni on kuitenkin kyse tilan haltuun ottamisesta, siitä miten taiteellinen kokonaisuus muodostuu käytetyistä materiaaleista ja tekniikoista sekä tilan asettamista reunaehdoista.

Taiteen sisällöissä elän hetkessä. Se mikä omassa elämässä ja ympäröivässä maailmassa kaihertaa, pakottautuu esiin ja näkyy teoksissa.

Paljasjalkapolku -tapahtumassa olen ollut mukana alusta lähtien ja tämän kesän näyttelyssä on uusittu versio Kirjapuuteoksestani, joka oli jo mukana ensimmäisessä tapahtumassa vuonna 2012.

Kirjoitettu Metsä: metsän lahja meille, painettu sana.

2012-2021

Kirjoitettu Metsä on jatkumoa vuoden 2012 näyttelyssä olleelle Kirjapuuteokselle. Kirjapuussa rakensin vanhoista kirjoista kaksi korkeaa puuta tavoittelemaan metsän korkeuksia. Kirjoitettu Metsä -teoksessa kirjapuita on useita ja ne muodostavat pienen metsikön. Lähtökohta teokselle on sama kuin aiemmin, kulttuurin, tiedon ja kokemusten siirtyminen eteenpäin sukupolvelta toiselle painetussa muodossa; teos kiittää metsää materiaalista ja koska teos ei ole pitkäikäinen se paikalleen jätettynä myös palauttaisi materiaalin takaisin metsään udelleenkäyttöön. Nyt kun olemme yhä enemmän siirtymässä painetusta tekstistä digitaaliseen formaattiin, en voi olla ajattelematta tätä teosta katoavana dokumenttina menneestä. Sellaisena se sopii hyvin myös ympäristötaiteen piiriin muistuttamaan luontoa kohtaavasta uhasta: ihminen on kadottamassa yhteyden luontoon ja unohtaa vanhan tiedon sopusointisesta yhteiselosta luonnon kanssa.

I have been a professional artist since 1998 and have held several solo exhibitions and participated in domestic and foreign group exhibitions throughout my career. I am a sculptor by training, but my artwork could be defined mainly as experimental and idea-driven, where the thoughts lead to doing and thus also determine the materials and methods used. Alongside traditional sculptural methods, drawing and painting have always been involved, as well as installations made up of various entities. However, all my work is about taking over the space, how the artwork consists of the materials and techniques used, and the boundary conditions set by the space.

In the contents of art, I live in the moment, what crumbles in my own life and in the world around me is forced out and reflected in the works.

I have been involved in the Barefoot event since its beginning and this summer’s exhibition has a new version of my Book tree work, which was already in the first event in 2012.

Written Forest

A gift from the forest to us, printed word.

2012-2021

The Written Forest is a reworked version of the Book tree work from the 2012 Barefoot exhibition. In the book tree, I built two tall trees from old books to strive for the heights of the forest. In the work named Written Forest book trees are numerous and they take a shape of a little forest. The starting point to the new work is the same as before, the transmission of culture, knowledge and experience from one generation to another in printed form: the work thanks the forest for its material and since the work is not long lasting, if leaved to its place, it would also return back to the forest for reuse. Now that we are increasingly moving from printed text to digital format, I can’t help thinking of my own work as a vanishing documentary of the past. As such, it is also well-suited to environmental art reminding us of a threat to nature; we are losing touch with nature and forgetting the old knowledge of harmonious coexistence with nature.

Arja Maarit Puhakka Written Forest Barefoot Path 2021
Arja Maarit Puhakka Written Forest Barefoot Path 2021
Arja Maarit Puhakka Written Forest Barefoot Path 2021
Arja Maarit Puhakka Written Forest Barefoot Path 2021
Arja Maarit Puhakka Written Forest Barefoot Path 2021
Kimmo Ylönen Barefoot path 2021

Kimmo Ylönen

Konstnären Kimmo Ylönen (född 1970) är bosatt samt arbetar på ön Norrskata utanför Finlands sydvästra kust. Efter att ha fått sin examen inom målning från Kankaanpää konstskola tog Ylönen snabbt upp skulpterandet, med trä som huvudsakligt material. Längs sin konstnärliga karriär har Ylönen använt allt från paff och nålar till vass och trasmattor. Utöver det har Ylönen också gått genom största delen av Finland, och bakat ett fyra meter långt bröd.

Ylönen ser konsten som en lekplats för en nyfiken pojke där han kan bygga sin egen uppfattning av världen, och därmed kanske också förstå en del av den.

Material Flow (2021)

Sjödugliga Olof (2021)

Materiellt flow: Det finns materiellt flow, ett flyt, från skogen till sågen, till fabriken, till hamnen och under bastuugnen. Det finns materiellt flow i skogen, från marken till trädtoppen och ner tillbaka till jorden.

Jag dricker kaffe på stenen. Hela dagen lång har jag organiserat skogen, trots att allt runtomkring mig redan är naturligt organiserat. Atomerna är prydligt ordnade och formar tallar, kottar, myror och andra saker. Många, många andra saker.

Jag ville bygga ett stort verk. Jag gjorde inte en plan, men satte regler istället. Jag skulle bygga på plats, och använda endast material som är mig tillgängligt i skogen. Jag skulle inte ens hämta en skruv eller en trådbit med mig. Om något, så skulle jag endast använda handverktyg.

Verket heter Material Flow. Jag kallade det också Crazy Train. Jag kan nästan höra hur den dundrar nerför klippan. Eller är det något som kravlar sig uppåt? Jag hoppas den lägger på sig mossa. Då kan vi kalla den Greenback (Grönrygg). Eller är det myrornas rymdfarkost…

Sjödugliga Olof: På väg från Åbo till Trondheim – eller tvärtom – Norges kung Oláfr rider på
Skärgårdshavets vågor.

Kimmo Ylönen on Ylöjärvellä, vuonna1970 syntynyt kuvataiteilija. Ylönen valmistui taidemaalariksi Kankaanpään taidekoulusta 1996. Seuraavana keväänä hän muutti Norrskatan saarelle, Paraisille. Ulkosaariston rannoilta löytyi ajopuu, metsästä tukit ja vajojen seinistä sekä purkutaloista laudat ja levyt. Ylönen ryhtyi veistämään. Myöhemmin tulivat mukaan muut luonnon- ja kierrätysmateriaalit neulasista räsymattoihin. Nyt jo parikymmenvuotisen matkan varrella tekeminen on ottanut odottamattomiakin muotoja. Ylönen on muun muassa paistanut neljä metriä leveän leivän, muuttanut Turun kaupunkiliikenteen bussin isoksi nelipyöräiseksi vatupassiksi ja kävellyt kotiovelta Rovaniemelle taidetta rakentaen.

Material Flow (2021)

Merikelpo Olavi (2021)

Material flow: Suomi elää puusta. Olen nähnyt hakkuuaukeat. Metsästä kulkee materiaalivirta sahalle, tehtaalle ja satamaan sekä saunan kiukaan alle. Metsässä virtaa materiaalia maasta latvaan ja maaksi taas.

Juon kahvia kalliolla. Olen laittanut tikkuja ristiin koko päivän. Olen järjestänyt metsää vaikka kaikki ympärilläni on hienossa järjestyksesssä jo luonnostaan. Atomit ovat somasti paikoillaan muodostaen mäntyjä, mustikan varpuja, muurahaisia ja muuta. Paljon, paljon muuta.

Halusin rakentaa ison teoksen. En tehnyt suunnitelmaa, mutta asetin ehtoja. Tekisin teoksen paikan päällä, maastosta kerätystä materiaalista. En veisi metsään mitään,  en edes ruuvia, naulaa tai narua.  Käytäisin vain käsityökaluja, niukasti niitäkin.

Sen nimi on Materiaalivirta. Olen kutsunut sitä myös nimellä ”Hullujuna”. Voin melkein kuulla sen kolisevan alas rotkoon. Vai onko se olio, joka kynsii tiensä ylös kuilusta. Toivottavasti se sammaloituu. Sitten sen nimi voisi olla ”Vihreäselkä”. Vai onko se muurahaisten avaruusalus…

Merikelpo Olavi: Matkallaan Turusta Trondheimiin -tai toisin päin- Norjan kuningas Oláfr ratsastaa Saaristomeren aalloilla.

Kimmo Ylönen (born 1970) is an artist living and working on the island of Norrskata outside the South-Western coast of Finland. After graduating as a painter from Kankaanpää art school Ylönen soon took to sculpture, wood becoming his principal material.

Along the way Ylönen has used everytghing from cardboard to needles to common reed and rag rugs. Among other things he has walked through the most part of Finland and baked a four meter wide bread.

Ylönen sees art as a playground for a curious boy to build his own picture of the world and in doing so, maybe understand some of it.

Material Flow (2021) 

Seaworthy Olav (2021)

Material flow: There is is a flow of material from the forest to sawmill, to factory, to harbor and under the sauna stove. There is a flow of material in the forest from ground up to treetop and back to earth again.

I’m having coffee on the rock. All day long I have been organizing the forest although everything around is already naturally well organized. The atoms are neatly in order forming pines, cones, ants and other things. A whole lot of other things.

I wanted to build a large piece. I didn’t make a plan but set rules instead. I would build onsite using only the material available in the forest. I wouldn’t take even a screw or a piece of string with me. If any I would only use hand tools.

It is called Material Flow. I also called it Crazy Train. I can almost hear it rumbling down the cliff. Or is it something clawing it’s way up? I hope it gathers moss. Then it can be called Greenback. Or is it an ant spacecraft…

Olav Seaworthy: On his way from Turku to Trondheim -or the other way round- king Oláfr of Norway rides the waves of the Archipelago Sea.

Kimmo Ylönen Material Flow Barefoot Path 2021
Kimmo Ylönen Material Flow Barefoot Path 2021
Kimmo Ylönen Material Flow Barefoot Path 2021
Kimmo Ylönen Material Flow Barefoot Path 2021
Kimmo Ylönen Material Flow Barefoot Path 2021
Alex Bombardieri Barefoot Path

Alex Bombardieri

Alex Bombardieri föddes i Sondrio i Italien år 1979. År 2002 fick han sin examen med högsta betyg inom skulptur och år 2006 erhöll han magisterexamen inom nya teknologier för konsten från Brera Academy of Fine Arts (Milano, Italien). År 2003 valdes han ut till T.A.M. (skulptur, smycken och design), skapad av Arnaldo Pomodoro och ledd av Eliseo Mattiacci. Han jobbade med ett flertal personliga och kollektiva utställningar, både i Italien och utomlands. Han bor och jobbar för tillfället i Tirano (Italien).

Alex Bombardieris forskning rör sig kring olika områden så som samhällsanalys, nyfikenheten över naturliga fenomen och förhållandet som människan skapar till dem. Det som är viktigt i hans jobb är möjligheten att tolka olika ställen och landskap som vägar som öppnar upp för produktionen av verk menade som ”experiment”. Konfrontation hos människan, obeständighet och metamorfos bildar det centrala budskapet som konstnären bör dokumentera, genom att använda sig av den mest passande tekniken, oavsett önskat material.

Feeding birds (Matar fåglar)

2019 – 2020

Fett, frön, mjöl, granit, brons, video full hd

Verket är en reflektion av slit-och-släng-filosofin. Idén var inspirerad av dokumentären ”Albatross” av Chris Jordan, var plastskräp väller ut från insidan av döda djur. Konstnären föreställde sig hur naturen hämnas på människan i framtiden, och detta är ett memento mori gällande denna möjlighet. Ett vrå är inhugget i stenen och bildar den symboliska platsen där livet bevaras. Inuti placerade han en ätbar skalle och några ben gjorda på frön, socker och fett; vi förväntar oss att fåglar och myror kan förtära dessa inne i hålen.

Bronsversionen (2021) är en slutgiltig lösning för ihågkommandet av denna process; mötet mellan natur och skulptur.

 

Alex Bombardieri syntyi Italian Sondriossa vuonna 1979. Vuonna 2002 hän valmistui veistäjänä korkein arvosanoin, ja vuonna 2006 hän suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon koulusta Brera Academy of Fine Arts (Milano, Italia) ,aiheenaan Taiteen uudet teknologiat. Vuonna 2003 hänet valittiin mukaan T.A.M.:iin (veistokset, korut ja suunnittelu) jonka Arnaldo Pomodoro on luonut, ja jota Eliseo Mattiacci johtaa. Hän työskenteli monen eri yksityisen ja kollektiivisen näyttelyn parissa, sekä Italiassa että ulkomailla. Hän asuu ja työskentelee tällä hetkellä Tiranossa (Italia).

Alex Bombardierin tutkimusta ympäröi eri alueet kuten yhteiskunta-analyysi, ihmisen kiinnostus luonnollisiin ilmiöihin ja ihmisen ja luonnon ilmiöiden välinen suhde. Tärkeää hänen työssään on mahdollisuus tulkita eri paikkoja ja maisemia polkuina, jotka mahdollistavat ”kokeiksi” tarkoitettujen teosten valmistuksen. Ihmisten välinen konfrontaatio, pysymättömyys ja muodonmuutos luovat keskeisen sanoman, jota taiteilijan tulee dokumentoida käyttämällä hetkeen sopivinta tekniikkaa suosituimman materiaalin sijaan.

Feeding birds (Ruokin lintuja)

2019 – 2020

Rasvaa, siemeniä, jauhoja, graniittia, bronssia, video full hd

Teos on kertakäyttöfilosofian heijastus. Idea syntyi taiteilijan nähtyä Chris Jordanin dokumentti “Albatross”, jossa kuolleiden eläimien sisältä pursuaa muovijätettä. Taiteilija kuvitteli, miten luonto tulevaisuudessa kostaa ihmiselle, ja teos toimii tämän mahdollisuuden memento morina. Kiveen kaiverrettu kätkö muodostaa symbolisen paikan, jossa elämä saa säilyä. Sisälle taiteilija asetti syömäkelpoisen kallon ja muutaman siemenistä, sokerista ja rasvasta tehdyn luun; odotamme lintujen ja muurahaisten löytävän ja syövän näitä reikien kautta.

Bronssiversio (2021) toimii prosessin lopullisena muistutuksena; luonnon ja veistostyön kohtaamisena.

 

Alex Bombardieri was born in Sondrio (Italy) in 1979. In 2002 he graduated with full marks in Sculpture and in 2006 he obtained the M.A. in New Technologies for the Arts at Brera Academy of Fine Arts (Milan, Italy). In 2003 he was selected for the T.A.M. (sculpture, jewelry and design) conceived by Arnaldo Pomodoro and led by Eliseo Mattiacci. He worked at various personal and collective exhibitions, both in Italy and abroad. He currently lives and works in Tirano (Italy)

Alex Bombardieri’s research moves on various areas such as the analysis of society, the curiosity for natural phenomena and the relationship that man establishes with them. What’s important in his work is the ability to read different places and landscapes as paths for the production of works meant as “experiments”. The confrontation among man, impermanence and metamorphosis becomes the central point that the artist must document using the most suitable technique despite any preferred material.

Feeding birds

2019 – 2020

Fat, seeds, flour, granite, bronze, video full hd

The work is a reflection about throwaway philosophy. The idea was inspired by the “Albatross” documentary by Chris Jordan where the plastic waste comes out from the dead bodies of the birds. The artist imagined the nature taking revenge on humans in the future and this is a memento mori about this possibility. The recess is carved into the stone and it is the symbolic place where life is preserved. Inside this he put an edible skull and few bones made of seeds, sugar and fat, so that we expect some birds and ants will interact with them inside the holes feeding themselves.

The bronze version (2021) is the definitive solution to remember this process of meeting between nature and sculpture.

Alex Bombardieri Feeding Birds Barefoot Path
Alex Bombardieri Feeding Birds Barefoot Path
Alex Bombardieri Feeding Birds Barefoot Path
Alex Bombardieri Feeding Birds Barefoot Path
Alex Bombardieri Feeding Birds Barefoot Path

+

Antti Laitinen (2014) / AJ Meadows (USA) (2017) / ​Marjolein Witte (NL) (2017) / Ann Sundholm & Sussi Henrikson (2018) / Vesa Pekka Rannikko (2019) / Greger Ståhlgren (2019) / Neon (2019) / Timo O. Nenonen (2020) / Sini Talonen (2020)

Barefot Path

Environmental Art Exhibition

Österretaisintie 120, 21710 Korpo

60°10'30.5"N 21°40'35.4"E

Link to the route on Google Maps

Barefoot path korpo